Mietteitä mielenterveydestä ja leimaantumisesta Tikkurilan juna-asemalla
Mielenterveys – mitä se voi olla ja miten siitä ajatellaan? Miksi psyykkiset ongelmat ovat niin tavallisia nuorten ja etenkin naisten keskuudessa? Johtuuko leimaantuminen henkilöstä itsestään vai yhteiskunnasta ja onko mielen järkkyminen välttämättä aina huono asia?
Tässä pari aihetta joita keskustelimme PAD-torikokouksessa Tikkurilan juna-aseman kupeessa torstaina 18.2. Paneelikeskusteluun osallistui Miivi Selin-Patel, Tuuli Pihola, Marina Arrell-Sundberg, Vilma Maanpää sekä muutama Arcadan opiskelijaa. Kun laitoimme tavaroita paikoilleen, kerääntyi jo meidän suuntaan uteliaita katseita ja pari rohkeaa uskaltautui myös kysymään mitä puuhailimme. Keskustelun käynnistyttyä, vaikka moni ihminen kiirehti lähtevään junaansa, oli monilla kuitenkin myös aikaa jäädä kuuntelemaan kiinnostavaa keskustelua.
Keskustelun aikana palloiltiin ajatuksilla suuntaan jos toiseenkin mielenterveyteen liittyen. Ihmettelimme muun muassa sitä, miksi mielenterveyteen liitetään yleensä jonkinlainen negatiivinen sävy ja kun terveydestä puhutaan, tarkoitetaan yleensä fyysistä terveyttä, mutta onhan psyykkinen terveys yhtä tärkeää. Erityistä kiinnostusta herätti keskustelijoiden keskuudessa Helsingin Sanomien äskettäin julkaisema TEHY:n tutkimus, jossa selvisi että joka kolmas naisopiskelijoista ja joka viides miesopiskelijoista on sanonut kärsineensä mielenterveysongelmista. Pohdimme onko tämä välttämättä huono asia. Toisaalta tulos ei ole kovin positiivinen, kun taas toisaalta se voi tarkoittaa sitä, että asiasta uskalletaan puhua nykyään avoimemmin. HS:n artikkelin mukaan mielenterveyspalvelujen käyttäjien määrä on kymmenessä vuodessa noussut viidelläkymmenellä prosentilla.
”Tämä heijastaa ainakin mielenterveyspalvelujen tarjonnan paranemista vastaamaan paremmin todellista tarvetta. Kyse voi olla myös mielenterveysongelmiin liittyvän stigman lievittymisestä. Ongelmiin haetaan apua pienemmällä kynnyksellä.”
- Pauli Tossavainen, YTHS:n mielenterveyden johtava ylilääkäri
Helsingin Sanomat 15.2.2016
On hyvin todennäköistä, että jokaisella ihmisellä on jonkin tyyppinen mielenterveysongelma jossain vaiheessa elämää, aivan kuten fyysisiäkin sairauksia. Samalla tavalla kuin toinen sairastuu helpommin flunssaan, toisen mieli voi järkkyä helpommin. Molemmat ovat kuitenkin yhtä varteenotettavia ja tärkeitä. Tulimme siihen päätökseen, että kaikilla pitäisi olla lupa epäonnistua, myös terveyden kannalta.
Keskustelimme paljon myös yhteiskunnan asettamista paineista varsinkin nuorten opiskelijoiden keskuudessa. Stressi ja paineet vaikuttavat mielenterveyteen; masennuksen ja stressin välillä on vahva linkki. Tämä taas voi johtaa opintojen keskeytymiseen ja syrjäytymiseen sekä leimaantumiseen. Siksi on tärkeää, että apua on saatavilla tarpeeksi ajoissa. Tähän on puuttunut muun muassa YTHS, joka uudistaa opiskelijoiden hoitoonpääsyä ja ottaa käyttöön porrastetun mallin sekä luo matalan kynnyksen palvelumuotoja.
Keskustelun lopuksi mietimme mitä meistä jokainen voisi tehdä syrjäytymisen ja leimaantumisen vähentämiseksi. Kaksi sanaa nousi ylitse muiden; avoimuus sekä välittäminen.
/ Ronja Witick, sosionomiopiskelija
Kuvat: Mirka Aikio
