• Frontpage
  • Bloggers
  • Archive
  • About
Inside

Tutkimusetiikka ja eettinen ennakkoarviointi

04.04.2018 Research

Jyrki Kettunen, dosentti, TtT, vanhempi tutkija, Yrkeshögskolan Arcada Ab
Pernilla Vuorinen, sairaanhoitaja (YAMK), Yrkeshögskolan Arcada Ab
Eivor Wallinvirta, TtT, yliopettaja, Yrkeshögskolan Arcada Ab

Vastuukirjoittaja:
Jyrki Kettunen, jyrki.kettunen@arcada.fi

Hyvän tieteellisen käytännön periaatteita ovat luotettavuus, rehellisyys, kunnioitus ja vastuullisuus (Allea 2017). Yksi tärkeä osa tutkimuksen tekoa on sen eettisyyden pohtiminen. Tutkimuksen suunnitelmavaiheessa tehtävä tutkimuksen eettinen ennakkoarviointi on lain velvoittamaa suunniteltaessa lääketieteellistä tutkimusta (laki 488/1999 muutoksineen). Em. laissa lääketieteellisellä tutkimuksella tarkoitetaan sellaista tutkimusta, jossa puututaan ihmisen tai ihmisen alkion taikka sikiön koskemattomuuteen ja jonka tarkoituksena on lisätä tietoa terveydestä, sairauksien syistä, oireista, diagnostiikasta, hoidosta, ehkäisystä tai tautien olemuksesta yleensä. Vastaavasti ihmistieteissä yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat sitoutuneet noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) periaatteita ennakkoarvioinnista (http://www.tenk.fi/fi/eettinen-ennakkoarviointi-suomessa (External link)).

Ihmisiin kohdistuvassa tutkimuksessa – myös opinnäytetöissä, on kunnioitettava tutkittavan itsemääräämisoikeutta, vältettävä vahingoittamista sekä huolehdittava yksityisyydestä ja tietosuojasta. Eettisessä ennakkoarvioinnissa arvioidaan mm., kuinka hyvin tutkittavan asema on huomioitu. TENK:n (2009) ohjeen mukaan tutkimuksen eettinen ennakkoarviointi on tarkoitettu lähtökohtaisesti perustutkinnon jälkeiseen tutkimustyöhön. Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen ihmistieteiden eettisessä toimikunnassa (katso http://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/tutkimusetiikka (External link)) ohjetta on tulkittu siten, että toimikunnassa käsitellään opinnäytetöistä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon liittyviä tutkimussuunnitelmia.

TENK kerää vuosittain toimintaansa sitoutuneiden organisaatioiden eettisiltä toimikunnilta mm. tietoa lausuntopyyntöjen määrästä. Käytännössä tietoa siitä, kuinka usein lausuntopyyntö jää hakematta ja ennakkoarviointi tekemättä, ei ole. Arcadassa osana ylempää korkeakoulututkintoa tehdyssä opinnäytetyössä (Vuorinen 2017) selvitettiin AMK:n kliinisen asiantuntijuuden ja kuntoutuksen tutkinto-ohjelmien (vuodet 2015 – 2016) opinnäytetöiden (N=166) tutkimuseettistä pohdiskelua ja erityisesti eettistä ennakkoarviointia. Selvitys tehtiin Theseuksessa (www.theseus.fi (External link)) julkaistuista opinnäytetöistä.

Noin kahdessa-kolmasosassa em. opinnäytteistä tutkimustietoa kerättiin joko tutkittavia haastattelemalla tai täytättämällä kyselyitä. Kirjallisuuskatsausten osuus opinnäytetöistä oli hieman alle 10% ja suurin osa niistä tehtiin kliinisen asiantuntijuuden tutkinto-ohjelmassa.

Noin yhdestä opinnäytetyöstä kymmenestä puuttui työn eettinen pohdinta ja sen puuttuminen oli hieman yleisempää kuntoutuksen kuin kliinisen asiantuntijuuden töissä. Usean työn eettisyyden pohdinta seurasi TENK:n Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa (http://www.tenk.fi/fi/tenkin-ohjeistot (External link)) ohjeistuksen rakennetta. Sitä vastoin tutkittavan aseman pohtiminen jäi töissä kokonaisuutena vähäiselle huomiolle. Tämä voi osaltaan selittää sitä havaintoa, että osasta (4 %) töistä puuttui maininta eettisen toimikunnan lausuntokäsittelystä, vaikka se arvioitujen opinnäytetöiden perusteella olisi pitänyt hakea ennen tutkimukseen ryhtymistä. Vuorisen opinnäytetyö on vapaasti ladattavissa internetosoitteesta http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017122022159 (External link).

Opinnäytetöissä yhtenä käytettynä menetelmänä oli toimintatutkimus, jossa pyritään vastaamaan johonkin käytännön toiminnassa havaittuun ongelmaan tai kehittämään olemassa olevaa käytäntöä paremmaksi (Metsämuuronen 2011). Näitä toimintatutkimusta menetelmänään käyttäneitä opinnäytetöitä kuvattiin moninaisin sanakääntein, kuten työelämälähtöinen tutkimuksellinen kehittämishanke, tutkimuksellinen kehittämistyö, työelämän kehittämishanke tai pelkkä kehittämishanke. Pääsääntöisesti näissä toimintatutkimuksissa ei oltu katsottu tarvitun eettisen toimikunnan arviointia. Tutkimusetiikan, mm. tutkittavan itsemääräämisoikeuden, tutkijan eri roolien näkökulmasta sekä ennakkoarvioinnin osalta toimintatutkimus on herättänyt keskustelua (Gelling ym, 2011).

Kaikista toimintatutkimusta menetelmänään käyttäneistä opinnäytetyöraporteista ei käynyt ilmi, miten, vaikkapa tutkittavien asema, kuten tutkimukseen osallistumisen vapaaehtoisuus, varmistettiin. Toimintatutkimus on tutkimusmenetelmä, joka usein kohdistuu ihmiseen ja näin eettisen ennakkoarvioinnin tarve on harkittava ennen tutkimukseen ryhtymistä.

Opinnäytetyönsä suunnitelmavaiheessa opiskelijan on pohdittava, mitä tutkimuseettisiä kysymyksiä toteutettavaan työhön liittyy ja kirjallisessa suunnitelmassaan hänen on kuvattava, miten em. kysymykset on tarkoitus ratkaista. Osana valmista opinnäytetyötä pohdittavaksi jää, kuinka tutkimuseettiset kysymykset onnistuttiin ratkaisemaan. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto (ARENE) julkaisee keväällä 2018 opiskelijan ja ohjaajan avuksi Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset, jotka ovat vapaasti ladattavissa internetosoitteesta www.arene.fi (External link).

 

KIRJALLISUUTTA

ALLEA – All European Academies. The European code of conduct for research integrity – revised edition: Berlin; 2018.

Gelling L, Munn-Giddings C, 2011. Ethical Review of Action Research: The Challenges for Researchers and Research Ethics Committees. Research Ethics;7(3):100-6.

Metsämuuronen J, 2011. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä 4 – tutkijalaitos. International Methelp Oy.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta, 2009. Humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen eettiset periaatteet ja ehdotus eettisen ennakkoarvioinnin järjestämiseksi. Ladattavissa vapaasti internetosoitteesta http://www.tenk.fi/fi/eettinen-ennakkoarviointi-suomessa (External link). Haettu 4.4.2018.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta, 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa –ohje 2012. Toimituskunta Varantola K, Launis V, Helin M, Spoof S-K, Jäppinen S. Ladattavissa vapaasti internetosoitteesta http://www.tenk.fi/fi/tenkin-ohjeistot (External link). Haettu 4.4.2018.

Vuorinen P, 2017. Ett utredningsarbete inom forskningsetik i mastersarbeten – på yrkeshögskolenivå i Finland. Ladattavissa vapaasti internetosoitteesta http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017122022159 (External link). Haettu 4.4.2018.

 

Hälsa och välfärd / Health and Welfare / Terveys ja hyvinvointi

Välkommen till Hälso- och välfärdsbloggen där Arcadas forskare, lärare och studenter skriver om ämnen som har anknytning till utbildning, forskning, utveckling och innovation på Arcada. Welcome to the Health and Welfare blog where Arcada researchers, teachers and students write about topics related to education, research, development and innovation at Arcada.

E-mail: hvblogg_redaktion@arcada.fi

Contact details

More by the same author

  • 29.09.2022 Algorithms and their possible threat to public health
  • 12.09.2022 Scandinavian Conference on Health Informatics 2022
  • 31.08.2022 Socionomen som hälsofrämjande ledare
  • 06.07.2022 Manuell fysioterapi av kejsarsnittsärr
  • 13.06.2022 Rehabilitering av postakut covid-19 för idrottare samt fysiskt aktiva personer
More posts by Hälsa och välfärd / Health and Welfare / Terveys ja hyvinvointi

AuthorHälsa och välfärd / Health and Welfare / Terveys ja hyvinvointi

Meet our bloggers

International Student Ambassadors

  • 24.01.2023
    Arcada – A Sustainable Study Choice in Helsinki, Finland
  • 04.01.2023
    Nursing studies at Arcada: safe and culture-friendly with high-quality teaching
  • 03.01.2023
    Not All Who Wander Are Lost

Business / Business / Liiketalous

  • 29.12.2022
    A cryptocurrency stakeholder group that can bring about change to current cryptocurrency regulation
  • 19.12.2022
    Hur utreda uppfattningar bakom förändrande köpvanor – snabbt och effektivt?
  • 28.11.2022
    Praktik som inkörsport till affärslivet och det finländska samhället

Arcada 25

  • 05.12.2022
    Lösningarna finns i samarbetet mellan människan och AI
  • 07.11.2022
    Om att stå stadigt när det blåser som mest
  • 03.10.2022
    Dags att ta tempen på jubileumsinsamlingen

Arcada Research News

  • 15.06.2022
    News from Arcada’s Laboratory for Trustworthy AI
  • 21.10.2021
    Märi-projektet framskrider och når delmål
  • 01.06.2021
    Lohkoketjuekosysteeminen tarkastelua hallinnan ja adoption näkökulmasta

The NURED Project

  • 28.02.2020
    Ending the NURED Project: final products, and final thoughts.
  • 30.09.2019
    The NURED Final Seminar – WELCOME!
  • 13.06.2019
    The NURED Roadtrip – Discussions about developing nursing curriculas across the Baltic Region

Kultur och media / Culture and Media / Kulttuuri ja media

  • 09.01.2023
    Corona, never forget
  • 21.12.2022
    Exploring value co-creation and brand loyalty in online communities in China.
  • 08.12.2022
    Humanisation of Media on Social Media

Cookies Availability statement

© 2023 Yrkeshögskolan Arcada