Tutkimusetiikka ja eettinen ennakkoarviointi

Jyrki Kettunen, dosentti, TtT, vanhempi tutkija, Yrkeshögskolan Arcada Ab
Pernilla Vuorinen, sairaanhoitaja (YAMK), Yrkeshögskolan Arcada Ab
Eivor Wallinvirta, TtT, yliopettaja, Yrkeshögskolan Arcada Ab

Vastuukirjoittaja:
Jyrki Kettunen, jyrki.kettunen@arcada.fi

Hyvän tieteellisen käytännön periaatteita ovat luotettavuus, rehellisyys, kunnioitus ja vastuullisuus (Allea 2017). Yksi tärkeä osa tutkimuksen tekoa on sen eettisyyden pohtiminen. Tutkimuksen suunnitelmavaiheessa tehtävä tutkimuksen eettinen ennakkoarviointi on lain velvoittamaa suunniteltaessa lääketieteellistä tutkimusta (laki 488/1999 muutoksineen). Em. laissa lääketieteellisellä tutkimuksella tarkoitetaan sellaista tutkimusta, jossa puututaan ihmisen tai ihmisen alkion taikka sikiön koskemattomuuteen ja jonka tarkoituksena on lisätä tietoa terveydestä, sairauksien syistä, oireista, diagnostiikasta, hoidosta, ehkäisystä tai tautien olemuksesta yleensä. Vastaavasti ihmistieteissä yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat sitoutuneet noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) periaatteita ennakkoarvioinnista (http://www.tenk.fi/fi/eettinen-ennakkoarviointi-suomessa (External link)).

Ihmisiin kohdistuvassa tutkimuksessa – myös opinnäytetöissä, on kunnioitettava tutkittavan itsemääräämisoikeutta, vältettävä vahingoittamista sekä huolehdittava yksityisyydestä ja tietosuojasta. Eettisessä ennakkoarvioinnissa arvioidaan mm., kuinka hyvin tutkittavan asema on huomioitu. TENK:n (2009) ohjeen mukaan tutkimuksen eettinen ennakkoarviointi on tarkoitettu lähtökohtaisesti perustutkinnon jälkeiseen tutkimustyöhön. Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen ihmistieteiden eettisessä toimikunnassa (katso http://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/tutkimusetiikka (External link)) ohjetta on tulkittu siten, että toimikunnassa käsitellään opinnäytetöistä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon liittyviä tutkimussuunnitelmia.

TENK kerää vuosittain toimintaansa sitoutuneiden organisaatioiden eettisiltä toimikunnilta mm. tietoa lausuntopyyntöjen määrästä. Käytännössä tietoa siitä, kuinka usein lausuntopyyntö jää hakematta ja ennakkoarviointi tekemättä, ei ole. Arcadassa osana ylempää korkeakoulututkintoa tehdyssä opinnäytetyössä (Vuorinen 2017) selvitettiin AMK:n kliinisen asiantuntijuuden ja kuntoutuksen tutkinto-ohjelmien (vuodet 2015 – 2016) opinnäytetöiden (N=166) tutkimuseettistä pohdiskelua ja erityisesti eettistä ennakkoarviointia. Selvitys tehtiin Theseuksessa (www.theseus.fi (External link)) julkaistuista opinnäytetöistä.

Noin kahdessa-kolmasosassa em. opinnäytteistä tutkimustietoa kerättiin joko tutkittavia haastattelemalla tai täytättämällä kyselyitä. Kirjallisuuskatsausten osuus opinnäytetöistä oli hieman alle 10% ja suurin osa niistä tehtiin kliinisen asiantuntijuuden tutkinto-ohjelmassa.

Noin yhdestä opinnäytetyöstä kymmenestä puuttui työn eettinen pohdinta ja sen puuttuminen oli hieman yleisempää kuntoutuksen kuin kliinisen asiantuntijuuden töissä. Usean työn eettisyyden pohdinta seurasi TENK:n Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa (http://www.tenk.fi/fi/tenkin-ohjeistot (External link)) ohjeistuksen rakennetta. Sitä vastoin tutkittavan aseman pohtiminen jäi töissä kokonaisuutena vähäiselle huomiolle. Tämä voi osaltaan selittää sitä havaintoa, että osasta (4 %) töistä puuttui maininta eettisen toimikunnan lausuntokäsittelystä, vaikka se arvioitujen opinnäytetöiden perusteella olisi pitänyt hakea ennen tutkimukseen ryhtymistä. Vuorisen opinnäytetyö on vapaasti ladattavissa internetosoitteesta http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017122022159 (External link).

Opinnäytetöissä yhtenä käytettynä menetelmänä oli toimintatutkimus, jossa pyritään vastaamaan johonkin käytännön toiminnassa havaittuun ongelmaan tai kehittämään olemassa olevaa käytäntöä paremmaksi (Metsämuuronen 2011). Näitä toimintatutkimusta menetelmänään käyttäneitä opinnäytetöitä kuvattiin moninaisin sanakääntein, kuten työelämälähtöinen tutkimuksellinen kehittämishanke, tutkimuksellinen kehittämistyö, työelämän kehittämishanke tai pelkkä kehittämishanke. Pääsääntöisesti näissä toimintatutkimuksissa ei oltu katsottu tarvitun eettisen toimikunnan arviointia. Tutkimusetiikan, mm. tutkittavan itsemääräämisoikeuden, tutkijan eri roolien näkökulmasta sekä ennakkoarvioinnin osalta toimintatutkimus on herättänyt keskustelua (Gelling ym, 2011).

Kaikista toimintatutkimusta menetelmänään käyttäneistä opinnäytetyöraporteista ei käynyt ilmi, miten, vaikkapa tutkittavien asema, kuten tutkimukseen osallistumisen vapaaehtoisuus, varmistettiin. Toimintatutkimus on tutkimusmenetelmä, joka usein kohdistuu ihmiseen ja näin eettisen ennakkoarvioinnin tarve on harkittava ennen tutkimukseen ryhtymistä.

Opinnäytetyönsä suunnitelmavaiheessa opiskelijan on pohdittava, mitä tutkimuseettisiä kysymyksiä toteutettavaan työhön liittyy ja kirjallisessa suunnitelmassaan hänen on kuvattava, miten em. kysymykset on tarkoitus ratkaista. Osana valmista opinnäytetyötä pohdittavaksi jää, kuinka tutkimuseettiset kysymykset onnistuttiin ratkaisemaan. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto (ARENE) julkaisee keväällä 2018 opiskelijan ja ohjaajan avuksi Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset, jotka ovat vapaasti ladattavissa internetosoitteesta www.arene.fi (External link).

 

KIRJALLISUUTTA

ALLEA – All European Academies. The European code of conduct for research integrity – revised edition: Berlin; 2018.

Gelling L, Munn-Giddings C, 2011. Ethical Review of Action Research: The Challenges for Researchers and Research Ethics Committees. Research Ethics;7(3):100-6.

Metsämuuronen J, 2011. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä 4 – tutkijalaitos. International Methelp Oy.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta, 2009. Humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen eettiset periaatteet ja ehdotus eettisen ennakkoarvioinnin järjestämiseksi. Ladattavissa vapaasti internetosoitteesta http://www.tenk.fi/fi/eettinen-ennakkoarviointi-suomessa (External link). Haettu 4.4.2018.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta, 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa –ohje 2012. Toimituskunta Varantola K, Launis V, Helin M, Spoof S-K, Jäppinen S. Ladattavissa vapaasti internetosoitteesta http://www.tenk.fi/fi/tenkin-ohjeistot (External link). Haettu 4.4.2018.

Vuorinen P, 2017. Ett utredningsarbete inom forskningsetik i mastersarbeten – på yrkeshögskolenivå i Finland. Ladattavissa vapaasti internetosoitteesta http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017122022159 (External link). Haettu 4.4.2018.