• Frontpage
  • Bloggers
  • Archive
  • About
Inside

Tieto liikunnan terveysvaikutuksista on tarkentunut – Yhdysvaltalainen liikuntasuositus on päivitetty

13.06.2019 Research

Jyrki Kettunen, terveystieteiden dosentti, TtT, Arcada; E-mail: jyrki.kettunen@arcada.fi

Yhdysvaltojen terveysministeriön vuosikymmenen takainen liikuntasuositus on päivitetty. Päivitetty suositus [1] on aiempaa versiota kattavampi; se huomioi ihmisen elinkaaren lapsista ikääntyneisiin ja kroonisesti sairaisiin henkilöihin. Suositus myös korostaa, että vähäinenkin liikunta on terveyden kannalta parempi kuin liikkumattomuus.

Aikuisten liikuntasuosituksen pääviesti on päivitetyssä suosituksessa säilynyt ennallaan ja se vastaa myös nykyistä kansallista liikuntasuositusta (Liikunta Käypä hoito –suositus, 2016):

Aikuisen henkilön tulisi harrastaa kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa ainakin 150 minuuttia viikossa tai raskasta liikuntaa ainakin 75 minuuttia viikossa sekä lihasvoimaa ja -kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa vähintään kahtena päivänä viikossa. Ikääntyneet tarvitsevat lisäksi nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa. 

Luonnollisesti kohtuukuormitteinen ja raskas liikunta on suhteutettava liikkujan senhetkiseen terveyteen ja kuntoon. Kuormittavuuden itsearviointi onnistuu myös ilman teknisiä apuvälineitä:

  • Asteikolla 0 (istuminen) – 10 (”kaikki irti”) liikkuja luokittelee kohtuukuormitteisen liikuntansa tasoille 5 – 6 ja vastaavasti raskas liikunta alkaa tasoilta 7 tai 8.

Tieto toistuvan, pitkäaikaisen paikoillaan olon vaikutuksista terveyteen on kuluvan vuosikymmenen aikana tarkentunut. Päivitetyssä suosituksessa kehotetaankin istumaan vähemmän ja liikkumaan enemmän. Lyhytkin hetki fyysistä aktiivisuutta on parempi kuin paikoillaan olo. Suosituksen laatijat ovat myös löytäneet perustelut poistaa vaade, että yhtäjaksoisen liikuntahetken olisi kestettävä vähintään 10 minuuttia. Koska useat työt tehdään istuen, niin pienetkin jaloittelut ovat tärkeitä. Erään suosituksessa referoidun yhteenvetoartikkelin (Ekelund ym., 2016)mukaan istumisen haittoja voidaan kuitenkin vähentää kohtuukuormitteisella tai kuormittavalla (rasittavalla) liikunnalla.

Liikuntasuosituksilla on ollut merkittävä vaikutus liikunnan käyttöön osana sairauksien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Kun on tutkittu liikuntaa hoitona eri sairauksissa, niin liikunta-interventiot ovatkin usein pohjautuneet annostelussaan yleisiin liikuntasuosituksiin (Blair ym., 2004).

Terveydenhuollon ammattilaisten tehtävänä on edistää terveyttä ja terveyspalveluiden käyttö on yleistä fyysisesti inaktiivisilla. Terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotto onkin mainio mahdollisuus tavoittaa henkilöitä, jotka liikkuvat terveytensä kannalta riittämättömästi. Osana elämäntapojen kartoitusta kannattaa kysyä myös potilaan liikuntatottumuksista ja häntä kannustetaan liikkumaan. Koska liikunnan terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävät ja kohentavat vaikutukset ovat kiistattomat, terveysalan ammattiin opiskelevien on osa opintojaan tutustuttava ajantasaiseen tietoon liikunnan terveysvaikutuksista. Edelleen, työssään terveydenhuollon ammattilaisen on tunnettava paikallinen liikuntapalveluketju, jonka piiriin potilas tarvittaessa ohjataan.  Fysioterapeuteiksi opiskelevien on tulevina terveyttä edistävän liikunnan asiantuntijoina tunnettava sopivan liikunnan muoto ja annostelu sekä liikunnan hyödyt ja mahdolliset haitat. Myös liikunta-alan ammattilaiset tapaavat työssään henkilöitä, joilla sopivan liikunnan annostelu edellyttää erityisosaamista.

Päivitetyssä suosituksessa huomioidaan myös keinot, joilla liikunnan haittoja voidaan vähentää. Suomalaisen liikuntasuosituksen (Liikunta Käypä hoito –suositus, 2016) mukaan

oireettomat voivat aloittaa kevyen tai kohtuukuormitteisen liikunnan ilman edeltävää lääkärintarkastusta. Lääkärin ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten tehtävinä ovat kysyä liikuntatottumuksista ja liikkumisesta (ainakin kysymyksillä “Miten liikut, kuinka usein ja kuinka kauan kerrallaan?”), arvioida liikunnan riittävyys terveyden kannalta, arvioida liikunnan aiheet, vasta-aiheet ja sairauksiin liittyvät liikkumisrajoitteet, sopia yhdessä potilaan kanssa liikkumisen tavoitteet ja kannustaa liikkumaan ja kirjata tiedot potilastietojärjestelmään.

Samaisessa kansallisessa suosituksessa ohjeistetaan myös:

Mikäli henkilöllä on oireita tai mikä tahansa verenkierto- tai hengityselimistön sairaus, diabetes tai jokin muu aktiivisessa vaiheessa oleva pitkäaikaissairaus tai terveysongelma, hänet tulee ohjata lääkärin puoleen ennen kuormittavuudeltaan jokapäiväisiä toimintoja selvästi rasittavamman liikunnan aloittamista. (Liikunta Käypä hoito –suositus, 2016)

Liikunta eri muodoissaan on tehokas ja halpa tapa pitää huolta itsestään. Sitä voidaan myös käyttää osana sairauksien hoitoa ja se ylläpitää ja kohentaa toimintakykyä. Edetäänkin jokainen tosielämän Tarzan ja Jane sopivaan malliin ja vauhtiin, mutta pidetään liaanista kiinni

[1]https://health.gov/paguidelines/second-edition/ (External link)

________________________________________

Kirjallisuutta

Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 6.6.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi.

Ekelund U, Steene-Johannessen J, Brown WJ, Fagerland MW, Owen N, Powell KE, et al. Does physical activity attenuate, or even eliminate, the detrimental association of sitting time with mortality? A harmonised meta-analysis of data from more than 1 million men and women. Lancet. 2016;388(10051):1302-10.

Blair SN, LaMonte MJ, Nichaman MZ. The evolution of physical activity recommendations: how much is enough? The American Journal of Clinical Nutrition. 2004;79(5):913S-20S.

 

Hälsa och välfärd / Health and Welfare / Terveys ja hyvinvointi

This blog is now on arcada.fi Välkommen till Hälso- och välfärdsbloggen där Arcadas forskare, lärare och studenter skriver om ämnen som har anknytning till utbildning, forskning, utveckling och innovation på Arcada. Welcome to the Health and Welfare blog where Arcada researchers, teachers and students write about topics related to education, research, development and innovation at Arcada.

E-mail: hvblogg_redaktion@arcada.fi

Contact details

More by the same author

  • 29.09.2022 Algorithms and their possible threat to public health
  • 12.09.2022 Scandinavian Conference on Health Informatics 2022
  • 31.08.2022 Socionomen som hälsofrämjande ledare
  • 06.07.2022 Manuell fysioterapi av kejsarsnittsärr
  • 13.06.2022 Rehabilitering av postakut covid-19 för idrottare samt fysiskt aktiva personer
More posts by Hälsa och välfärd / Health and Welfare / Terveys ja hyvinvointi

AuthorHälsa och välfärd / Health and Welfare / Terveys ja hyvinvointi

Tagskäypä hoito, liikunta

Meet our bloggers

International Student Ambassadors

  • 27.04.2023
    Vappu – Finland’s most thrilling and adventurous national holiday
  • 24.01.2023
    Arcada – A Sustainable Study Choice in Helsinki, Finland
  • 04.01.2023
    Nursing studies at Arcada: safe and culture-friendly with high-quality teaching

Arcada 25

  • 23.03.2023
    Samarbete mellan företag och högskola – risk eller möjlighet?
  • 08.02.2023
    Unga studenter – vi behöver tänka i entreprenöriella banor!
  • 05.12.2022
    Lösningarna finns i samarbetet mellan människan och AI

Arcada Research News

  • 15.03.2023
    Key factors for successful collaboration identified in the SMARTNET project
  • 10.03.2023
    Student blog: European Convention on Human Rights and the Protection of Private Life, Freedom of Expression and Access to Information in a Digital Age
  • 15.06.2022
    News from Arcada’s Laboratory for Trustworthy AI

The NURED Project

  • 28.02.2020
    Ending the NURED Project: final products, and final thoughts.
  • 30.09.2019
    The NURED Final Seminar – WELCOME!
  • 13.06.2019
    The NURED Roadtrip – Discussions about developing nursing curriculas across the Baltic Region

Ergoterapi

  • 02.02.2023
    Ergoterapi-interventioner för ledgångsreumatism och De Quervains syndrom
  • 02.02.2023
    CRPS – Vad är det och hur kan ergoterapeuter jobba med smärtpatienter?
  • 31.05.2022
    Ergoterapi ur ett föräldraperspektiv, föräldraskap ur ett ergoterapiperspektiv

Energy and Material Technology labs

  • 17.05.2022
    DIGIMANU2 – Digital utveckling av Arcadas ingenjörsutrymmen
  • 18.02.2021
    DIGIMANU – Digitala laboratoriemiljöer
  • 17.07.2020
    Our new research project ‘’ALL-IN for Plastics Recycling’’ at its start phase

Cookies Availability statement

© 2023 Yrkeshögskolan Arcada