Mitattavana 24/7

Jyrki Kettunen, dosentti, fysioterapeutti, Arcada; jyrki.kettunen@arcada.fi
Joachim Ring, fysioterapeutti (YAMK), Arcada; joachim.ring@arcada.fi
Thomas Hellstén, fysioterapeutti (YAMK), Arcada; thomas.hellsten@arcada.fi

 

Amerikkalaisen tohtori Virginia Apgarin (1953) kehittämillä Apgar-pisteillä on mitattu vastasyntyneen kuntoa olympiavuodesta 1952 lähtien. Suomeen nuo pisteet ovat rantautuneet 1960-luvun alussa. Polarin historian[1] mukaan Polar hankki ensimmäisen patentin langattomalle sykkeenmittaukselle 1979 ja 1982 lanseerattiin urheilijoiden harjoittelun mullistanut maailman ensimmäinen langaton sykemittari. Nykyisin ihmisen toimintoja mittaavat älykellot killuvat muidenkin kuin urheilijoiden ranteessa. Halutessaan käyttäjä voi tallentaa ja analysoida mittausdatansa pilvipalveluissa ja verrata aikaansaannoksiaan muihin palvelun käyttäjiin.

Ihmisen pituutta on perinteisesti mitattu senttimetrin tarkkuudella mittanauhalla. Toki voidaan kysyä yksilön mielipidettä pituudestaan itsekehitetyllä asteikolla ”liian lyhyt, sopivan pituinen, liian pitkä”. Kun housujen ostaja haluaa kaupasta sopivat housut, tangossa roikkuvissa housuissa kokoa kuvataan numeroin, kirjaimin ja niiden yhdistelmin; lopulta sopiva kappale löytyykin vain sovituskopissa hikoilemalla. Vaikka mitattava ilmiö tai ominaisuus olisi yksinkertainenkin, tekee useiden eri mittareiden ja asteikkojen käyttö tulosten vertailun ja päätöksenteon hankalaksi.

Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa tai useimmiten vahvistaa tai korjata aiempaa tietoa. Wikipedian mukaan ”operationalisointi alkaa kiinnostuksen kohteena olevan ilmiön kuvaamisella, etenee käsitteellistämisen ja mallintamisen kautta mittaamiseen tai havainnointiin”[2].  Hyvän, tiettyä ominaisuutta mittaavan mittarin kehittäminen ja toimivuuden arviointi on kuitenkin pitkä tie. Näin esimerkiksi opinnäytetöissä onkin suositeltavaa käyttää mittareita, jotka ovat testattuja ja toimiviksi todettuja. Lisätietoa mittareiden luomisesta ja käytöstä löytyy esimerkiksi Jari Metsämuurosen mainioista kirjoista suomeksi ja englanniksi (Metsämuuronen 2009, 2017).

Nykyteknologian myötä ovat hiljalleen yleistymässä palvelut, joissa kansalainen tuottaa itse tietoa terveydestään ja hyvinvoinnistaan esimerkiksi aktiivisuusranneketta kantamalla ja sen kanssa nukkumalla. Mittausdata tallennetaan sovituin pelisäännöin osaksi omia terveystietoja ja myös sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) ammattilaisten käytettäväksi (kts. esim. Omakannan Omatietovaranto[3]). Jotta sote-ammattilainen löytäisi helposti ja nopeasti tarvitsemansa oleellisen tiedon tietokantoihin tallentuneesta potilaan historiasta, sote-alalla pyritään yhtenäistämään mittausmenetelmiä ja –käytäntöjä, tiedon kirjaamista ja ydinkohtien tiivistä esittämistä. Esimerkiksi sosiaaliala on julkaissut suosituksen toimintakykymittareiden yhdenmukaisesta ja eettisestä käytöstä sosiaalialan asiakastyössä (Manssila ym., 2018). TOIMIA-tietokanta on toimintakyvyn mittaamisesta ja arvioinnista luotettavaa tietoa etsivien ammattilaisten työväline[4]. Edelleen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toimii Suomen kansallisena PROMIS (Patient-Reported Outcomes Measurement Information System) –keskuksena, joka julkaisee toimintakyvyn, oireiden ja hyvinvoinnin itsearviointimittareita[5].

Olipa tapa kerätä, tallentaa ja tulkita tietoa mikä tahansa, niin menetelmän on mitattava sitä, mitä sen on tarkoitettu mittaavan. Vaikka uusi teknologia pyrkii tuottamaan tietoa helposti tulkittavassa muodossa, niin virhetulkinnat ovat mahdollisia, jos mittaaja ei ole perehtynyt mittariin ominaisuuksiin.

Onnistuneesta mittarinvalinnasta huolimatta mittaus voi mennä enemmän tai vähemmän metsään; mittaustuloksessa voi olla satunnaista ja/tai systemaattista virhettä. Tämän tekstin allekirjoittaneiden toimesta Arcadassa on tutkittu alaraajojen toimintaa elektromyografialla (EMG), joka mittaa lihasten sähköistä aktiivisuutta. Mittaukset tehdään älyhousuilla, joihin upotettujen elektrodien avulla mittausdata tallentuu housuihin kiinnitettävään tallentimeen analysointia varten. Housujen sisäpinnan elektrodit kastellaan vedellä ennen pukemista ihokontaktin varmistamiseksi.

EMG-mittauksella saadaan tietoa vaikkapa polvivammasta kuntoutuvan potilaan alaraajojen lihasten toiminnan epäsymmetriasta (puoliero alaraajojen välillä) kävellessä tai voidaan verrata etu- ja takareiden lihasten aktivoitumista tuolilta ylös noustessa. Kokemuksenamme on, että mittausjaksossa, jossa fyysinen kuormitus on pääosin kevyttä ja jakso sisältää paikoillaan oloa, ihokontakti voi huonontua (ilmeisesti) elektrodien kuivumisen takia. Tämä voi aiheuttaa mittausvirheen, joka tekee kyseisen mittausjakson datasta käyttökelvottoman. Oppimme on, että ihokontaktista on huolehdittava. Pitkäaikaismittauksessa ihon ja elektrodien välistä kontaktia voi varmistaa käyttämällä elektrodipastaa (Tikkanen ym., 2013).

Kyselemällä, havainnoimalla ja monin muin menetelmin saamme tietoa tutkittavan henkilön fiiliksistä ja toiminnoista. Mittaajan on huolehdittava, että mittausvälineet ovat päteviä, kunnossa ja mittaus on kaikille osapuolille turvallinen. Ennen kuin mittaamaan ryhtyy, on tiedettävä, mitä saadulla tiedolla tehdään. Vanha sanonta, että ei ole olemassa terveitä ihmisiä, vain huonosti tutkittuja, ei riitä mittauksen perusteeksi.

________________________________________

[1] https://www.polar.com/fi/tietoa_polarista/keita_olemme/polarin_historiaa (haettu 21.1.2019)
[2] https://fi.wikipedia.org/wiki/Operationalisointi (haettu 21.1.2019)
[3] https://www.kanta.fi/fi/hyvinvointitiedot (haettu 21.1.2019)
[4] http://www.thl.fi/toimia/tietokanta (haettu 21.1.2019)
[5] https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/toimintakyvyn-arviointi/kansallinen-promis-keskus (haettu 21.1.2019)

________________________________________

 

Kirjallisuutta

Apgar V, 1953. A proposal for a new method of evaluation of the newborn infant. Current researches in anesthesia & analgesia, 32(4):260-7.

Metsämuuronen J, 2009. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Gummerus kirjapaino 2009 (4. painos), Jyväskylä

Metsämuuronen J, 2017. Essential of research methods in human sciences, elementary basics (volume 1). SAGE Publications India Pvt Ltd 2017, New Delhi

Manssila J, Rahikka A, Sjöblom S, 2018. Suositus toimintakykymittareiden yhdenmukaiseen ja eettiseen käyttöön sosiaalialan asiakastyössä. Toimia 2018 (http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018070427037) (haettu 21.1.2019)

Tikkanen O, Haakana P, Pesola AJ, Häkkinen K, Rantalainen T, Havu M, et al, 2013. Muscle Activity and Inactivity Periods during Normal Daily Life. PLoS ONE, 8(1):e52228.