Research

Liikunnasta kuntoa ja kuntoutumista – ohjeet asiantuntijalta ja kunnon sovellutuksesta

August 15, 2018

+1

Jyrki Kettunen, dosentti, TtT, Arcada; jyrki.kettunen@arcada.fi
Joachim Ring, tutkintovastaava, fysioterapian lehtori, Arcada; joachim.ring@arcada.fi 

Kun aiemmin vähän liikkunut henkilö ryhtyy liikkumaan, niin lihakset vahvistuvat ja kestävyyskunto kohenee – joillakin enemmän, joillakin vähemmän. Fyysisen, mitattavan suorituskyvyn koheneminen ei välttämättä ole kansalaisen ensisijainen syy liikkua, vaikka mittarin lukeman koheneminen liikkumaan motivoikin.

Tieto liikunnan terveyttä edistävästä vaikutuksesta on vuosien saatossa tarkentunut. Näyttöä liikunnan suotuisista terveysvaikutuksista on erityisesti vapaa-ajan liikunnan osalta ja osana eri sairauksien hoitoa ja kuntoutusta. Holtermann ja kumppanit (2018) pohdiskelevat artikkelissaan, miksi työhön liittyvä fyysinen kuormitus ei ole yhtäläisesti yhteydessä sydän- ja verenkiertoelimistön terveyteen kuin vapaa-ajan liikunta.

Liikuntaa voidaan käyttää osana muuta hoitoa ylläpitämään ja kohentamaan toimintakykyä useissa eri sairauksissa (Pasanen ym., 2017). Liikunta Käypä hoito -suosituksen (2016) mukaan aikuiselle suositetaan kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa ainakin 150 minuuttia viikossa tai kuormittavaa liikuntaa 75 minuuttia viikossa. Lisäksi lihasvoimaa ja -kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa tulisi harjoittaa vähintään kahtena päivänä viikossa, samoin nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää liikuntaa.

Yhdysvaltojen terveysministeriön liikuntasuosituksessa vuodelta 2008 (USDHHS 2008), johon myös suomalainen Käypä hoito –suositus (2016) pohjautuu, ohjeistetaan, että liikuntatuokion kertakeston olisi oltava vähintään 10 minuuttia. Tuoreen, kattavan tieteellisen raportin (USDHHS 2018), perusteella tuosta 10 minuutin minimistä voidaan luopua. Vähäinenkin liikkuminen tuottaa terveyshyötyä ja on liikkumattomuutta parempi.

Vaikka tieto terveydenhuollon menetelmien vaikuttavuudesta tulee viiveellä ja joidenkin mielestä turhankin hitaasti, niin harkiten hyvää tulee. Vuosikymmenet sitten kysyttiin, onko fysioterapiasta apua, sen tarkemmin vaivaa tai fysioterapiamenetelmää yksilöimättä. Erityisesti 2000-luvun alun jälkeen tieto siitä, minkälaisiin vammoihin ja sairauksiin fysioterapiamenetelmiä voidaan tehokkaasti käyttää, on lisääntynyt. Suunniteltaessa liikuntaa (terapeuttinen harjoittelu) osana sairauden hoitoa tarvitsemme tietoa, auttaako liikunta ja minkälainen liikunta auttaa. Kun liikuntaa käytetään lääkkeen tavoin, tietoa on oltava myös annostelusta; mitä liikuntaa, kuinka usein, kauanko kerrallaan, kuinka kuormittavaa ja kuinka pitkä on hoitojakso. Edelleen, puntaroitavaksi jää, rajoittaako vamma tai sairaus liikkumista ja liittyykö liikkumiseen haittoja ja miten ne voidaan välttää.

Välittömästi leikkaushoidon jälkeen potilas voi tarvita yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa. Kuntoutujan tilan kohentuessa harjoittelua jatketaan nousujohteisesti huomioiden kuntoutujan mieltymykset ja paikalliset resurssit – joku liikkuu yksin, toinen ryhmässä.

Erilaiset tekniset vempaimet ovat vuosien saatossa eri muodoissaan hiipineet osaksi liikuntaa. Sekunttarilla on iät ja ajat mitattu suoritukseen kulunutta aikaa ja kompassin avulla on löydetty rastille. Laitteiden, älyvaatteiden, mobiilisovellutusten ja vastaavien tukemana liikkuja voi entistä tarkemmin mitata liikkumisensa määrää ja laatua. Sovellutukset voivat myös motivoida muuttamaan elintapoja. Liikkuminen kaikkine nautintoineen jää onneksi edelleen vempaimen kantajalle.

Puhelimeen ladattavat liikuntasovellukset ovat monipuolistuneet (Sama ym., 2014; Bondaronek ym., 2018).  Saman ja kumppaneiden (2014) katsausartikkelin mukaan Applen iTunes kaupasta ladatuista terveys- ja hyvinvointisovellutuksista vain 21% käytti kahta tai useampaa motivointikeinoa tukemaan käyttäytymisen muutosta. Tuon katsauksen jälkeen Bondaronek ja työryhmä (2018) tutkivat Apple iTunes ja Google Play kaupoista ladattavia liikuntasovellutuksia ja työryhmän analysoimissa sovellutuksissa oli keskimäärin käytetty seitsemää käyttäytymisen muutosta tukevaa tekniikkaa. Kritiikkinä tutkijat huomauttivat, että sovellutusten tietoturvaa on kehitettävä.

Kun teknologiaa eri muodoissaan käytetään osana terveydenhuoltoa, niin terveydenhuollon ammattilaisten on huolehdittava, että teknologia on toimivaksi todettu. Esimerkki menetelmästä, jolla voidaan arvioida sovellutuksen laatua, on Guo ja kumppaneiden (2017) kehittämä luokittelu liikuntasovellutuksia varten. Tämän ja vastaavien menetelmien avulla sekä kuluttaja että terveydenhuollon ammattilainen voivat tarkistaa, kuinka hyvin sovellutus sopii tarkoitukseensa. Lisäksi sovellutuskehittäjät voivat käyttää menetelmiä hyväkseen omassa työssään viilatessaan ohjelmia entistä paremmiksi. Näin muutoksen pyörä pyörii oikeaan suuntaan.

”Tulevaisuudessa etäkuntoutus mahdollistaa kuntoutuspalvelujen saatavuuden sijainnista riippumatta ja kuntoutuksen jalkautumisen osaksi arkea. Etäkuntoutus-hankkeen tavoitteena on Kelan kuntoutuspalveluiden kehittäminen, jotta maantieteellisiä eroja kuntoutuspalveluiden saatavuudessa voitaisiin kaventaa ja kynnystä kuntoutukseen hakeutumiselle madaltaa.”[i] Kyseisessä hankkeessa on mukana 13 kokeilua, joiden tulokset saadaan vuoden 2019 aikana.   Käytännön työelämähankkeiden ohella tarvitaan tieteellisesti tasokkaita vaikuttavuustutkimuksia.

Terveydenhuollon menetelmien käyttöön kuuluu vaikuttavuuden arviointi. Rintalan ja kumppaneiden (2017) toimittamassa mainiossa koosteraportissa selvitettiin etäteknologiaa hyödyntävän liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuutta fyysiseen aktiivisuuteen 18-65 vuotiailla terveillä henkilöillä tai eri sairauksia sairastaneilla potilailla. Tutkimustieto kerättiin eri tietokannoista vuosilta 2000 – 2014. Etäteknologiaa olivat tekstiviestit, puhelinsoitot, internet, aktiivisuus- tai askelmittarit, video-ohjaus, sovellukset tai näiden yhdistelmät. Raportin kirjoittajat toteavat yhteenvedossaan, että etäteknologiaa hyödyntävä liikunnallinen kuntoutus on vaikuttavaa fyysisen aktiivisuuden ja elämänlaadun lisäämisessä sekä painonpudotuksessa. Fyysinen aktiivisuus lisääntyy etenkin osana eri sairausryhmissä, kuten sydän- ja MS-kuntoutujilla (MS=Multippeliskleroosi). Sairauksien ennaltaehkäisyssä etäteknologian käyttö lisäsi fyysistä aktiivisuutta yhtä paljon kontrolliryhmään verrattuna. Etäteknologiaa hyödyntävä liikunnallinen kuntoutus oli yhtä vaikuttavaa maksimaalisten hapenottokyvyn, minäpystyvyyden ja työkyvyn kohentamisessa sekä AVH-kuntoutujien (AVH=aivoverenkiertohäiriö) liikkumisen ja MS-kuntoutujien kävelykyvyn lisäämisessä verrattuna muuhun liikunnalliseen kuntoutukseen ilman etäteknologiaa. (Rintala ym., 2017) Tutkijaryhmän mukaan jatkossa pitäisi tutkia vaikutusten pysyvyys, kustannusvaikuttavuus sekä kuntoutujan oma arvio etäteknologian käytöstä (Rintala ym., 2017).

McDermott ym. (2018) etsivät tutkimuksessaan vastausta kysymykseen, parantaako kotona toteutettu liikuntaharjoittelu ja puhelintuki kuuden minuutin kävelytestin tulosta alaraajojen tukkivaa valtimosairautta potevilla potilailla yhdeksän kuukauden seurannassa. Verrokkipotilaat saivat tavanomaisen hoidon. Tutkittavien fyysistä aktiivisuutta mitattiin objektiivisesti aktiivisuusmittarilla. Keskimääräinen muutos kävelymatkassa seuranta-ajan päätyttyä oli liikuntaryhmässä 5,5 m ja verrokeilla 14,4 m. Tutkijat totesivat, että etäkuntoutuksena toteutettu kotiharjoittelu ei kohenna potilaiden kävelyä tavanomaiseen hoitoon verrattuna.

Terveydenhuollon ammattilaisia kouluttavilta oppilaitoksilta, kuten ammattikorkeakouluilta, edellytetään, että sekä terveyteen että sairauksien hoitoon ja kuntoutukseen liittyvä teknologiaopetus seuraa aikaansa. Samalla on kuitenkin pidettävä pää kylmänä ja jalat maassa, vaikka kehitys leijuu pilvessä.

 

Kirjallisuutta

Bondaronek P, Alkhaldi G, Slee A, Hamilton FL, Murray E. 2018. Quality of Publicly Available Physical Activity Apps: Review and Content Analysis. JMIR Mhealth Uhealth. Vol. 6:3:e53.

Guo Y, Bian J, Leavitt T, Vincent HK, Vander Zalm L, Teurlings TL, et al. 2017. Assessing the Quality of Mobile Exercise Apps Based on the American College of Sports Medicine Guidelines: A Reliable and Valid Scoring Instrument. Journal of medical Internet research. Vol. 19(3):e67.

Holtermann A, Krause N, van der Beek AJ, Straker L. 2018. The physical activity paradox: six reasons why occupational physical activity (OPA) does not confer the cardiovascular health benefits that leisure time physical activity does. Brit J Sports Med. Vol. 52(3):149-50.

Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 13.4.2018). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi.

McDermott MM, Spring B, Berger JS, ym. 2018. Effect of a home-based exercise intervention of wearable technology and telephone coaching on walking performance in peripheral artery disease: The honor randomized clinical trial. JAMA: the journal of the American Medical Association. Vol. 319(16):1665-76.

Pasanen T, Tolvanen S, Heinonen A, Kujala UM. 2017. Exercise therapy for functional capacity in chronic diseases: an overview of meta-analyses of randomised controlled trials. Brit J Sports Med. Vol. 51(20):1459-65.

Rintala A, Hakala S, Sjögren T, Aaltonen L, Heinonen A, Hirvelä S, . . . Routavaara H. 2017. Etäteknologian vaikuttavuus liikunnallisessa kuntoutuksessa: Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi. Helsinki, Finland: Kansaneläkelaitos. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia, 145. http://hdl.handle.net/10138/180932. Haettu 1.5.2018.

Sama PR, Eapen ZJ, Weinfurt KP, Shah BR, Schulman KA. 2014. An evaluation of mobile health application tools. 2014. JMIR Mhealth Uhealth;2(2):e19.

U.S. Department of Health and Human Services. 2008. Physical Activity Guidelines for Americans. Be Active, Healthy, and Happy! ODPHP Publication No. U0036 October 2008.

U.S. Department of Health and Human Services, 2018: 2018 Physical Activity Guidelines Advisory Committee Scientific Report. Washington, DC (Suggested citation).

___________________

[i] Sosiaali- ja terveysministeriö. Etäkuntoutus tuo kuntoutuksen osaksi arkea. Katso tarkemmin: http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/etakuntoutus-tuo-kuntoutuksen-osaksi-arkea. Haettu 16.5.2018.