Ikääntyvät ja digitaalinen kuilu – tukea TKI-toiminnasta

Jyrki Kettunen, terveystieteiden dosentti, fysioterapeutti, Arcada, E-mail: jyrki.kettunen@arcada.fi
Jonas Tana, valtiotieteiden tohtori, hoitoalan lehtori, Arcada, jonas.tana@arcada.fi

Nykypäivän 65+
Suomessa asuu nyt 65 vuotta täyttäneitä henkilöitä enemmän kuin koskaan ennen. Heitä oli vuoden 2019 lopussa 1 231 274 ja heidän osuutensa koko väestöstä on kasvanut 1900-luvun alun viidestä prosentista 22%:iin vuoteen 2019 mennessä (Suomen virallinen tilasto, 2020a). Nykypäivän 65-vuotiaalla on myös aiempia sukupolvia useampia elinvuosia jäljellä. Vuonna 2019 65-vuotiaiden miesten elinajanodote oli 18,6 vuotta ja naisten 22 vuotta. Verrattuna vuoteen 1988 on 65-vuotiaiden miesten elinajanodote pidentynyt 5 vuodella ja naisten vastaavasti 4,5 vuodella (Suomen virallinen tilasto, 2020b). Vaikka eletyt vuodet pyöristävät kulmia, niin yhteen muottiin tämä 65+ ryhmä ei ole puristunut. Keitä he sitten oikein ovat? Tutkimusprofessori Harriet Finne-Soverin (2017) mukaan vanhat ihmiset jakautuvat kolmeen osajoukkoon, jos eläkkeeseen oikeuttavaa ikää pidetään mittatikkuna:

• Yksi on se iäkkäiden joukko, joka on biologisesti, kognitiivisesti ja sosiaalisesti täysin tai valtaosin verrannollinen keihin tahansa työssä käyviin aikuisiin. He huolehtivat valtaväestön tapaan itse terveydestään ja terveyspalveluidensa saannista sekä valinnasta. Riippumatta kalenteri-iästään he tuskin mieltävät itseään vanhuksiksi,
• toinen joukko muodostuu niistä iäkkäistä henkilöistä, joiden aivosairaudet ovat pääosin muistisairauksia. Heidän tarpeitaan määrittää aivojen terveyden menetys pikemmin kuin vanhuus,
• ja kolmas osajoukko muodostuu niistä monisairaista iäkkäistä, joiden somaattiset sairaudet rajoittavat toimimista muista kuin aivosairaussyistä.

Ikääntyvät kansalaiset kiinnostavat yhteiskuntaa useasta eri syystä. Yksi näkökulma on osallistuminen. Ikääntyvien kansalaisten osallistumista yhteiskuntaan pyritään aktivoimaan ja tukemaan monin keinoin. Esimerkiksi Järnefeld ja kumppanit (2013) toteavat, että työurien pidentäminen on ollut keskeinen yhteiskuntapoliittinen tavoite viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2020) pyrkii suuntaamaan ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä parantavia toimia iäkkäälle väestölle ja riskiryhmille, pidentämään ikääntyvien työikäisten työuria, lisäämään ja mahdollistamaan vapaaehtoistyötä, varmistamaan iäkkäiden palvelujen yhdenvertaisuus, lisäämään asumisen ja asuinympäristöjen ikäystävällisyyttä ja nostamaan esille suomalaista ikäteknologian kehittämistä ja hyödyntämistä.

Ikääntyvien aktiivisuus kiinnostaa

Jokainen meistä on oman elämänsä sankari ja tuntija. Esson baarissa sitten vertaillaan omia tunnuslukuja kaverin vastaaviin ja rohkein tarinankertoja loistaa baarin parrasvaloissa ja hänen näkemyksensä voi saada muiden sanomisia suuremman merkityksen. Tieteellinen tutkimus puolestaan pyrkii tuottamaan parhaan senhetkisen tiedon / arvauksen tutkittavasta kohteesta. Onnistuneessa tutkimuksessa baarin hiljaisenkin ja hänen, joka ei siellä käy, näkemys tulee kuuluksi. Jos kyselyyn rekrytoidaan vastaajia vain Facebook-sivustoilta, niin vastauksia ei saada niiltä, joilla tietokoneen käyttö on vähäistä ja joilla ei ole Facebook-tiliä.  Jottei kyselyn tulos kuvasta vain valikoituneen joukon mielipidettä, vastaajia on rekrytoitava myös muita kanavia pitkin. Vastaavasti kunta ei voi toteuttaa tiettyä palvelua pelkästään digitaalisena, jos osa kuntalaisista tarvitsee palvelua kasvotusten. Digitaalisesta kuilusta on muutama sana tuonnempana.

Miltä ikääntyvien kansalaisten aktiivisuus sitten näyttäytyy tutkijoiden silmin? Ovatko suomalaiset ikääntyvät kansalaiset muita passiivisempia vai aktiivisempia? Yhden näkökulman kertoo Euroopan talouskomission (https://unece.org (External link)) aktiivisen ikääntymisen indeksi (Active Ageing Index, AAI, https://unece.org/population/active-ageing-index (External link)). Se koostuu neljästä osa-alueesta: 1) 55–75-vuotiaiden työllistyminen neljässä eri ikäryhmissä, 2) yhteiskunnallinen osallistuminen, 3) itsenäinen, terve ja turvallinen elämä sekä 4) aktiivisen vanhuuden mahdollistava ympäristö (UNECE, 2019). Vuonna 2016 kerätyn AAI:n summaindeksin keskiarvo EU28 maiden joukossa oli 35,7. Suomen vastaava luku oli 40,8 ja tuolla summakeskiarvolla maamme sijoittui eurooppalaisella rankinglistalla Ruotsin, Tanskan, Alankomaiden ja Yhdistyneiden kuningaskuntien jälkeen viidenneksi. Vain kolmessa maassa, Ranskassa, Suomessa ja Virossa, naisten AAI-summaindeksi oli miesten indeksiä suurempi.

Esimerkki pitkäjännitteisestä tutkimuksesta, joka tuottaa tietoa kansalaisistamme työvuosien vaihtuessa eläkevuosiksi, on Finnish Retirement and Aging study (FIREA, https://sites.utu.fi/firea/ (External link), haettu 2.12.2021). Se on Turun yliopistossa vuonna 2013 aloitettu tutkimus, jonka päätarkoituksena on selvittää elintavoissa, terveydessä ja toimintakyvyssä tapahtuvia muutoksia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä eläkkeellesiirtymisiässä. Tutkimustietoa kerätään sekä suoraan tutkittavilta että eri rekistereistä. Tutkimuksessa on mm. julkaistu opas eläkkeelle siirtyjälle.

Digitaalinen kuilu

Viimeisten vuosikymmenien aikana, erilaiset terveyspalvelut ja -toiminnot ovat enenevissä määrin digitalisoituneet. Kasvokkain tapahtuvat tapaamiset on korvattu virtuaalisilla vastaanotoilla tai chat-palveluilla, ja oman terveyden hoitamiseen sekä ylläpitämiseen on luotu jos jonkinlaista applikaatiota että seurantapalvelua. Digitaalisten terveyspalveluiden hyödyntäminen voi laitteiden tai taitojen puutteen takia olla monelle haasteellista, tai jopa mahdotonta. Tämä luo yhteiskuntaan eriarvoisuutta, ja ollaankin puhuttu niin sanotusta digitaalisesta kuilusta (Heponiemi ym., 2020). Vaikkakin, kuten jo aikaisemmin on todettu, ei 65+ ikäryhmä ole mitenkään homogeeninen, ja myös digitalisaation osalta ryhmä on hyvin erilainen. Osa tästä ikäryhmästä ui kuin tekoälyllä ohjattava kala digitaalisessa vedessä, kun taas toiselle osalle digitalisaatio voi aiheuttaa elämänhallinnan menetyksen tunteen, heikkenevän toimintakyvyn, huonosti soveltuvan laitteen (pieni koko, jatkuvat päivitykset jne.) tai palvelun takia (Pirhonen ym., 2020). Se osa ikääntyvistä, joilla on erilaisia digitaalisen osallisuuden vajeita, on vaarassa syrjäytyä ja jäädä digitaalisen kuilun toiselle, analogispainotteiselle, puolelle (Heponiemi ym., 2020).

Tätä kuilua on pyritty kaventamaan digiosallisuuden edistämisellä, mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toimesta (THL, 2021). Tavoitteena on, että ihmiset olisivat osallisia digitaalisessa maailmassa ja että digitaalinen osallisuus lisäisi osallisuutta ja hyvinvointia kaikilla elämän osa-alueilla. Digitaalisten palveluiden helppokäyttöisyys, saavutettavuus sekä turvallisuus on digiosallisuuden edistämisessä tärkeää, jotta mahdollisimman vähän jäisi käyttäjän taitojen varaan. Eri terveyspalveluiden ja toimintojen digitalisoitumisen vaikutus niiden käytettävyyteen sekä saavutettavuuteen on myös eriarvoistumisen ehkäisyssä tärkeää. Tietoa tästä vaikutuksesta on niukasti, ja siksi on osallisuuden kannalta tärkeää, että nopeasti kehittyvää digiympäristöä tutkitaan ja kehitetään jatkuvasti (THL, 2021).

Tukea TKI toiminnalla

Arcadan TKI-toiminnan painopistealueet ovat tekoäly, terveys ja hyvinvointi sekä kiertotalous. Tutkimuksen tavoitteena on luoda älykkäitä ratkaisuja globaaleihin haasteisiin, jotta pystymme tulevaisuudessa varmistamaan kaikille kansalaisille hyvän elämän. Tekoälyn tutkimuksen parissa yksi tutkimusalue on juuri digitaalisten ratkaisujen tehokkaampi käyttö, ja tekoälyn sisällyttäminen eri toimintojen ja digitaalisten prosessien havaitsemiseen sekä tukemiseen. Edellä mainitun väestörakenteen suuren muutoksen takia yksi tulevaisuuden suurista haasteista onkin, kuinka pidämme yhteiskuntana huolta ikääntyvästä väestöstä ja miten edistämme koko väestön terveyttä. Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimusalueella tutkimus kohdentuukin muun muassa digitaalisten ratkaisujen laajempaan hyödyntämiseen kaikissa ikäryhmissä.  Esimerkiksi tutkija Jonas Tanan (VTT) infodemiologisessa tutkimuksessa ihmisten terveystietokäyttäytymistä verkossa tutkitaan isojen datamassojen sekä tekoälyn menetelmiä hyväksikäyttäen. Tuloksien avulla digitaalisia palveluita voidaan tehokkaammin kohdentaa niitä tarvitseville, ja kehittää tarpeeseen pohjautuen. Fysioterapeutti (ylempi AMK) Thomas Hellsténin väitöskirjatyössä puolestaan selvitetään fysioterapeuttien näkemys etäfysioterapiasta ja kehitetään digitaalisia ratkaisuja fysioterapian seurantaan. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Arcadan sosiaali- ja terveysalan ja tekniikan alan kesken sekä Helsingin yliopiston, HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan ja Jyväskylän yliopiston kanssa.

Sen ohella, että pyrimme tuottamaan toimivia, tarpeeseen perustuvia sekä saavutettavia digitaalisia palveluita kansalaisille, tärkeää on varmistaa, että opiskelijat harjaantuvat käyttämään, arvioimaan sekä kehittämään digitaalisia ratkaisuja osana tulevaa työtään. Tämän vuoksi jo perusopetuksessa digitaalinen kehitys, sekä digitaaliset palvelut sisällytetään opinto-ohjelmaan, niin teoreettisissa aineissa kuin käytännön harjoituksissa, kuten simulaatiossa.

 

Kirjallisuus
Finne-Soveri, H., 2017. Muuttuva maailma, muuttuva vanhuus. Duodecim, 133:215–9.

Heponiemi, T., Jormanainen, V., Leemann, L., Manderbacka, K., Aalto, A.M. and Hyppönen, H., 2020. Digital divide in perceived benefits of online health care and social welfare services: national cross-sectional survey study. Journal of medical Internet research, 22(7), p.e17616.

Järnefelt, N., Kautto, M., Nurminen, M., Salonen, J. Työurien pituuden kehitys 2000-luvulla. Eläketurvakeskuksen raportteja 01/2013.

Pirhonen, J., Lolich, L., Tuominen, K., Jolanki, O., Timonen, V., 2020. “These devices have not been made for older people’s needs”–Older adults’ perceptions of digital technologies in Finland and Ireland. Technology in Society, 62, p.101287.

Sosiaali- ja terveysministeriö, 2020. Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030. Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:31.

Suomen virallinen tilasto (SVT) 2020a: Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-5379. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.12.2021]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/index.html. (External link)

Suomen virallinen tilasto (SVT) 2020b: Kuolleet [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-2529. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.12.2021]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kuol/index.html (External link)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). (2021). Digiosallisuuden edistäminen [viitattu: 13.12.2021] Saantitapa: https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/digiosallisuuden-edistaminen (External link)